Kaikille Suomessa lienee selvää, että elämme niin sanotussa rauhan tilassa. Myös viranomaisten valmius ja valtuudet ovat sen mukaisia.

On kohtuutonta olettaa, että kaikki Itämeren lennokkiharhailijat edes teoriassa saataisiin näissä oloissa aina vuorenvarmasti pudotettua, saati edes huomattua.

Maaliskuussa, kun drooneja putoili Kaakkois-Suomeen, viranomaisilta oli rehtiä myöntää, että lennokit pääsivät yllättämään ja vain osasta ehdittiin saada jotain havaintoja. Kokonaisuutena operaatio ei ollut ollenkaan huono suoritus – rauhan aikana – ja tuuriakin oli mukana.

Tästä herää teknistä ihmettelyä, johon ei ole nähty vastauksia. Esimerkiksi mikä juuri näiden pienempien laitteiden kantomatka on, tai mitä reittiä ne tarkkaan ottaen tulivat?

Viestintä sen sijaan rakoili. Viranomaiset eivät todennäköisesti tapahtumien keskellä koordinoineet yhteisesti, mitä kerrotaan ja millaisia epäloogisia aukkoja tarinaan sen takia jää.

Kerrotut faktat ovat selkeitä: ennakkovaroituksen Suomi sai aamuyhdeltä, uhka kohdistui Helsingin ja Porvoon väliselle alueelle, vaaratiedote Uudellemaalle annettiin aamukolmen aikoihin. Lentolaitteet tulivat Venäjän suunnalta.

Nyt, jos tätä alkaa purkaa tyhmillä kysymyksillä, fysiikan lakien ja ilmailutekniikan kautta, ollaankin jo lähempänä mysteerin ydintä.

JOS DROONIT olivat jo ilmassa tuolloin ennakkovaroituksen aikaan kello 01, mihin perustui arvio siitä, että ne harhautuisivat Suomeen aamuyöllä kolmen-neljän jälkeen?

Droonien lentonopeus on keskimäärin noin 250 kilometriä tunnissa, suihkumoottoriversioilla tuplasti enemmän. Minkä mallisia lennokkeja tänne päin oli ylipäätään tulossa?

No, joka tapauksessa heti lentoonlähdön jälkeen joku viranomainen pystyi laskemaan, että lennokit harhautuisivat muutaman tunnin kuluttua hyvin pienelle kaistaleelle Porvoon länsipuolelle.

Ilmoitettu vaara-alue nimittäin indikoisi, että joku drooni jostain kumman syystä lentäisi kohtuullisen suoraan Ukrainasta pohjoiseen esimerkiksi ohjelmointivirheen tai venäläisten tekemän häirinnän takia. Siis koko Baltian läpi, ehkä Tallinnan ohi.

Entä miten jo heti lentoonlähdön jälkeen voitiin tietää, että drooni tulee Venäjän suunnasta juuri Porvoon ja Helsingin väliin parin-kolmen tunnin päästä?

Se on muuten melko kapea sektori Ivangorodin ja Viipurin välistä, kun Porvoon-Helsingin sektoriin lähdetään tähtäämään. Katsokaa karttaa, jos ette usko.

Yhtä hyvin, tai vielä todennäköisemmin drooni olisi voinut Venäjältä tullessa harhautua Haminaan, Kotkaan tai Loviisaan.

Ja jos droonit olivat tulossa idästä, miksi Horneteja ei lennellyt Kotkan suunnalla vaan pääkaupunkiseudun yllä? Käsittääkseni torjuntalennot suunnataan sinne tulosuuntaan eikä kohdealueelle.

TÄLLÄ EN missään nimessä tarkoita, etteikö tätä tapausta hoidettu puolustuksen kannalta kunnollisesti, päinvastoin.

Uudenmaan asukkaille ei aiheutunut vaaraa, ja usein on parempi varoittaa liian herkästi kuin katua jälkeenpäin.

Silti viestintää ja tiedottamisen johdonmukaisuutta on viranomaisten vielä kehitettävä.

Kansalaiset kaipaavat uhasta ja uhkaavista laitteista teknisestikin kestäviä vastauksia, koska viranomaisten avoimuus ja läpinäkyvyys on suomalaisen yhteiskunnan olennainen hyve.

Kokonaan toinen – mutta myös mielenkiintoinen – pikkuasia on, missä ne harhautujiksi epäillyt droonit nyt ovat? Osuivatko ne sittenkin maaliinsa Venäjällä?

Toivottavasti osuivat, mahdollisimman tehokkaasti.